4.6.2014
Hellemekko
Kukkakankaasta piti tulla kesähousut, mutta juuri ennen kankaan leikkaamista päätinkin tehdä jotain, mikä ei yhtä varmasti näyttäisi hetken kuluttua ihan vanhanaikaiselta. Seuraavassa hetkessä jo leikkasinkin silmämääräisesti yksinkertaista hellemekkoa, jota olen ollut vailla. Ommellessa muistin eilen virkkaamani paidan kauluksen, ja päätinkin sovittaa sitä tähän. Sopi. Ihana, jee! Tuli kepeä, rento mekko. On niin ihanaa onnistua tekemään jotain sellaista, mistä olisi kaupassakin valmis maksamaan oikeasti rahaa!
Kuvissa keveys ei nyt pääse oikeuksiinsa ja enemmän kuin livenä, se kuvissa näyttää kaipaavan kapeaa kangasnyöriä vyötärölle. Saas nähdä, tuleeko sellaista vai ei, mutta helteisiin olen vihdoin valmis NYT.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tosi hieno! Kaulus on NIIN kaunis. Munkin pitäis opetella oikein kunnolla virkkaamaan.
VastaaPoistaVirkkaaminen on kyllä kivaa! Tätäkin tein ihan summissa (se kyllä vähän näkyy, kun ei tullut ihan symmetrinen). Saa käyttää luovuttaan ja suunnitella sitä mukaa, kun työ etenee. :)
PoistaNo ilimankos tuli kiirus kotia. Siitähän tuli tosi hellemekko-Etkä sitte tyhjänny mun kangaskaappiani.
VastaaPoistaEi ku piti saada jälkikasvu (ja aikuiset) omiin maisemiin, että kierrokset ja olotilat vähän tasaantuu. ;) Ja seuraavasta tekstistä näetkin, että tyhjäsinhän mä sunkin kaapista kankaita, ja jotain ompelinkin jo. ;)
PoistaTosi kiva mekko! Toi kaulus sopii tosi hyvin :)
VastaaPoistaMäkin tein tänään (tai no, aloitin viikonloppuna, paiskoin suutuspäissäni puolat pitkin seiniä, jatkoin tänään rauhallisemmalla mielellä loppuun) hellemekon: http://amria2.vuodatus.net/lue/2014/06/raidallinen-maksimekko
Kiitos! :) Ja ihana toi sun mekko, mun pitääki vinkata sitä ystävälle, joka ei oo löytänyt itselleen sopivaa maksimekkoa. Ootte aika samankroppaisen oloisia, eli sopisi varmasti senkin varrelle täydellisesti. :)
PoistaJa hyvä, kun linkkasit toiseen blogiisi, se katosi joku aika sitten mun kirjanmerkeistä ja oon unohtanut etsiä sen uudelleen käsiini. :)