Tulipas monta pikkupupua, ja yksi vielä kivampi ylläri!

 

Laiteltiin eilen pääsiäiskoristeita ja askarreltiin vähän värikkäitä pääsiäispupuja. Innostuksissamme tuotimme niitä aika paljon... Origamit on aika hauskoja näpräillä, taidan googlailla muitakin malleja.

Posti toi Keskimmäiselle pääsiäiskortin Serkulta. Kortissa Serkku kertoi olleensa iskän kanssa uimassa äitin ollessa omassa harrastuksessaan. Myöhemmin samana päivänä sain ilokseni arvuutella lapsiltani, että missäköhän Serkun äiti voisi juuri tällä hetkellä olla. Kun paljastui, että synnyttämässä, oli Keskimmäiseni ilme ikimuistoinen. Ajatuskulkua seuraavan lauseen takaa jouduin vähän hakemaan. Hän nimittäin silmät pyöreinä ihmetteli, että "Ai harrastaako se synnyttämistä?!"

(Hän varmaan nolostuisi, jos tietäisi mun kertoneen tästä. Eli voidaanko sopia, että tirskutaan kommentille hänen kuultensa vasta sitten, kun ymmärtää hauskuuden itsekin?)

Mutta että sellainen päivä oli meillä! Ensin syntyi kymmeniä pikkupupuja ja siihen päälle vielä lastemme toinen pieni serkkutyttö! Ihanaa!

Että jää sitten tämänpäiväinen harrastus (ei siis synnyttäminen, vaan Lankakerho) Siskolta välistä, mutta sallittakoon tällä syyllä. Itse tietenkin mietin hyviä juonia, joilla voisin ujuttaa itseni synnytyssairaalaan, jonka lähistöllä käyn iltasella harrastamassa. Yksi hyvä idea olisi esimerkiksi vauvan turvakaukalo, jonka huomasin olevan edelleen meillä lainassa. Tai siis varastossa. Pienin tyttö on selvästi hötkyilevämpi, kuin vanhempansa, jotka eivät ihan vielä arvelleet tarvitsevansa kaukaloa.

(Ja joo joo, maltan kyllä  oikeasti odottaa uuden sukulaisen näkemistä vielä hetken. Ehkä.)