23.4.2018

Pyöräilyuni





Hitusen on harvaa tämä bloggailu ollut viime aikoina.

Mutta jaanpa teille nyt edes kuulumiseni, jotka päättivät viime yönä unen muodossa tiivistyä seuraavasti: Osallistuin pyöräilykisaan. Sellaiseen urakkaan, johon en aikaisemmin olisi millään uskonut pystyväni. Kisassa testattiin sekä kestävyyttä, että pyöränhallintaa. Ylämäessä vauhti hyytyi, mutta huomasin, että muillakin hyytyy, ja talutin tyynesti rajuimmat kohdat. Tasapainoa ja näppäryyttä vaativassa taitonäyteosiossa kikkailin pyöräni kanssa niin, että yllätyin itsekin liki virheettömästä suorituksesta. Meinasin kyllä testata vielä uudestaan samaa osiota, mutta sitten iski väsy ja jalat hapoille, eikä tarkasta tekemisestä tullut enää mitään. Jatkoin siis baanalle suorittamaan kestävyysosioita loppuun.

Osallistuin, haastoin itseni ja uskoin itseeni. Ja pärjäsin siinä, missä muutkin! Eli niinpä, siinä tiivistetysti huhtikuun lopun kuulumiset, joiden tunnen kuvastavan erityisesti selviytymistäni tästä lukuvuodesta ja syksyisestä töihin paluusta. Hyvä uni, hyvä fiilis. Väsyineen kaikkineen. Ja vähän tekisi mieli testata maastopyöräilyä. Ohhoh, sitä tunnetta en kyllä entuudestaan tunnista ollenkaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti