Mikä innovaatio: Villalieripipo!

Illan ratoksi tongittiin lankalaatikkoa. Poika jatkoi sieltä löytämäänsä vanhaa neulettaan ja tyttö opetteli sormivirkkaamaan. Kopan pohjalta löytyi myös ehkä vuosi sitten valmistunut kauluri. Hupsuiltiin, että siitä saisi vaikka mitä: Miukulle hameen tai ylöspäin levenevän hulppean kruunun.

Keskimmäinen itse laittoi sen päähänsä näin ja hihkaisi, että päälaelle saisi kissan korvat, jos reunan ompelisi kiinni. Ja niinpä tehtiin, koska olihan se nyt ihan mainio idea! Talvinen villalieripipo! Minähän tarvitsen tällaisen itsekin, tosin ilman korvia mielellään.

Vähän, kuin jotain rusettia kaipaisi tuohon pään ympärille...? Kuulostellaan.

Ja pahoitteluni laiskan bloggaajan kuvista, jossa on ajan ja valon sijaan turvauduttu kännykkäräpsyihin ja filttereihin. Paitsi että sehän on blogini yleinen linja muutenkin. Hups, unohdin. Vertasin vahingossa oman historiani sijaan muihin blogeihin ja haavekuviini.