6.12.2016

Itsenäisyyspäiväperinteitä





Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tykkään, kun Suomessa juhlitaan itsenäisyyspäivää niin arvokkaasti. En tiedä muiden maiden käytännöistä paljoakaan, mutta arvelisin itsenäisyyden juhlinnan olevan monesti riehakkaampaa.

Itse olen näin aikuisiällä ottanut tavaksi katsoa keskipäivän jumalanpalveluksen Helsingin tuomiokirkosta. Siihen, sinivalkoisiin kynttilöihin ja illan Linnanjuhliin (mikäli lapsilta ehdin katsomaan) tiivistyy mun itsenäisyyspäivän kuviot. Noiden kuvioiden välissä annoin lumipesut parille matolle ja pian leivotaan lasten kanssa pipareita. Se perinne on poimittu omasta lapsuudenkodista, jossa (ainakin oman muistini mukaan) leivottiin joulua aina itsenäisyyspäivänä. Ja Muorilta saadun whatsapp-viestin perusteella siellä en tehty niin tänäkin vuonna.

En tiedä, kehtaanko myöntää, etten ole varmaan koskaan katsonut Tuntematonta sotilasta kokonaan. Ja tätäkään ei pitäisi myöntää, mutten myöskään ole lukenut sitä kokonaan: lukiossa oli yleisesti tiedossa, mitä kokeessa kysytään teoksesta ja opettelin vastaamaan niihin. Sain kympin. Pääpiirteittäin ja henkilöiltään tuttu tarina siis, sentään. Siteeratakin tarvittaessa osaan. Ehkäpä ensi vuonna sitten katson sen uuden version elokuvasta? En tiedä, onko oudompaa se, että jokin teos on noin tiiviissä yhteydessä isänmaan kunnioittamiseen, vai se, etten todellakaan oo oikeasti katsonut/lukenut sitä teosta. Varmaan jälkimmäinen...

Muuten kulutamme päivää flunssaillen. Kaikki lapset on sairastaneet nyt tavallaan. Isoin on jo kunnossa, pienimmällä on todettu korvatulehdus ja keskimmäinen käyttäytyy öisin varsin oudosti. Sekoilee ja kiljuu. Liekö silläkin korvissa jotain? (Tai korvien välissä? Eh, heh...)



8 kommenttia:

  1. Onkohan Muorin ja meirän äiteen perinne lapsuudenkodista? :)
    Meillä on nimittäin kanssa aina itsenäisyyspäivänä leivottu, siskoot tekee sitä edelleen. Pipareita on urakoitu ja siivottu.

    Minä oon katkaissu osaltani sen perinteen, koska nykyisin mun itsenäisyyspäivä menee naapurin mummuja kierrellessä. Jaetaan diakoniapaketit kylällä aina itsenäisyyspäivän tietämillä ja siinä kahvitellessa menee koko päivä.
    Ei siinä, se on hauskaa, mutta ilta menee sitten pissulla rampatessa... :D

    Mä oon sitten sunki puolesta useampaan kertaan kattonu Tuntemattoman. :D Ja sanon, että se on parempi katsoa vasta aikuisemmalla ikää, lukiolaiselle se menee melkeimpä hukkaan. Aikuisiällä minäkin vasta ymmärsin TODELLA MONTA piiloviestiä ja aivan uudenlaista symboliikkaa tapahtumissa. Järkyttävin kokemus se oli katsoa armeija-aikana. En ollu ainut, jonka se veti hiljaiseksi.
    -A-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla, että perinne on sieltä peräisin! (Muori voi vastata, jos näkee tämän. ;) ) Mutta ei kuulosta hullummalta sunkaan itsenäisyyspäivän perinteet, iltapissoja lukuun ottamatta. ;D

      Ja voin vain kuvitella, että "sotilaan" roolista katsottuna on mahtanut olla aika erilainen vaikutus tuon leffan katsomisella... Hrr.. (Puistattaa...)

      Poista
  2. Mietiin samaa eilen että oliko meillä leipomuspäivä 6.12 mutta on se varmaan ollu koska sitä ei ikinä pidetty pyhänä. Silloin oli kaikki porukat paikalla niin leipois riitti ja pyhisin ei saanu tehdä töitä ei edes imuroida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kyllä, kun itsestä se tuntuu niin juhlavalta päivältä. Nyt meillä sekä juhlittiin, että siivottiin ja leivottiin. :)

      Poista
  3. :D äiti sanoi melkein samoilla sanoilla: Kun ei itsenäisyyspäivä ole pyhä. Paitsi sitten, jos se osuu pyhälle.
    :D Eikä meillä sitä koskaan pidetty pyhänä, vaan hyvänä päivänä tehdä porukalla hommia.
    Joten aika vahvasti vaikuttaa siltä, että sieltä lapsuudenkotoaan nuo äiteet meille kakaroillekkin kahmoo vaikutuksia.

    -Akka-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, aika tiedostamattomiakin tapoja sitä saattaa omassa aikuisuudessaan toistaa. Kenties jopa sukupolvien takaa perittyjä juttuja! :)

      Poista
  4. Ja meillä taas itsenäisyyspäivä oli pyhä. Nytkin salaa takanasilmin häpeissäni peittelin mattoja hankeen, mutta sänkyvaatteita en pihalle kehdannu viedä lipun kanssa kilpaa heilumaan. Jännät ja yllättävän vahvat nämä mielikuvat ja sen ohjaamat toimintatavat.
    -r

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kyllä mä kans mietin, kun paukuttelin niitä mattoja siinä vielä, että mitäköhän naapuritkin ajattelee. Vaikkei meidän kylällä oo juuri lippuja näkynyt, niin silti ulkona tuntui liian juhlapäivältä sellaiseen touhuun. :D

      Poista