Ohoi, nettitohtorit, tulkaa kotikäynnille tänne!

Huoh. Oksentelu on jatkunut viimeöisen ja aamuisen jälkeen. Jotenkin oksennukset liittyvät ruokaan, mutta tänäänkin on viidestä ruoasta vain joka toinen tullut ulos. Ensin yskii, ja sitten lentää kaaressa. Ja viimeisimmällä kerralla tuli ensin "limaröyhtäys", jota seurasi iso oksennus ilman yskää, johon aikaisemmin oon oksentamisen liittänyt.

Kuvailen tilanteen nyt siksi, että toivon jonkun osaavan sanoa, että "kuulostaa tutulta, tee näin ja noin", tai "kuulostaa oudolta, menkää lääkäriin". Itse olen tästä ihan hämilläni. Ei meillä oo tavattu oksennella, kuin oksennustaudissa ja kerran auringonpistoksen takia. Tuntuu, että oon edellisen oksennuksen jälkeen istunut kulmat kurtussa ja pidätellyt hengitystä. Ihan, kuin se jotenkin valmistaisi mua paremmin seuraavaan mahdolliseen oksennukseen.

Tilanne on siis tämä:

Ke-to -yönä viime viikolla, teltassa, heräsi yöllä itkemään lohduttomasti ja oli aikaisemmasta poiketen räkäinen ja yskäinen. Itki vartin rauhoittumatta ollenkaan, mutta sitten nukahti ja nukkui melko rauhallisesti aamuun asti. Aamulla löysin yhden pistoksen näköisen paukuran nivustaipeesta, mutten usko teltassa olleen ainakaan ampiaisia...

Flunssa jatkui seuraavat päivät lievänä nuhana ja yskänä.

Viikon kuluttua torstaiyönä yskä muuttui pahemman kuuloiseksi. Torstain aikana hengitys muuttui hankalan kuuloiseksi, uloshengitys vaikutti erityisen työläältä puhahtelulta. Nukuttiin alkuyö sylikkäin ja pystyasento näytti helpottavan oloa.

Perjantaina halusin käydä lääkärillä, kun yskä oli aamullakin inhottavan kuuloista ja hengittäessä koko kroppa teki paljon tavallista enemmän töitä. Haroi myös pahaenteisesti korvaansa ja oli itkuinen eiliseen tapaan.

Lääkärillä käydessä lapsi olikin tohkeissaan ja iloinen. Ei yskinyt yhtään, eikä muitakaan merkkejä ollut. Tietenkään. Saatiin diagnosoida taas yksi yliherkkä äiti. No, lääkäri kuunteli keuhkot. Ja kurkkasi korvat terveiksi. Ylähengitystieinfektio ja terveen paperit. Yskä lähtee kuulemma yskimällä.

Lauantai sujui hyvin, kunnes lauantaiyönä ihan kesken unen alkoi yskiä ja oksentaa. Sama oksennushomma tapahtui sitten aamupalalla, kesken syömisen. Eikä kyse ole ollut todellakaan mistään pikkupukluista... Seuraavan kerran oksensi puolisen tuntia välipalan syömisen jälkeen autossa. Oksennusta tuli kovalla paineella monta yökkäyksellistä, kenties huonon asennonkin takia. Istui siis kaukalossa. Väreistä päätellen oksensi koko mahan tyhjäksi aina aamupuuron mustikoihin asti. (Kyllä, kaikkialla lainehti oksennusta. Kyllä, oli hirveää. Paitsi oksentajalla oli taas hauskaa.) Illan toistaiseksi viimeinen oksennus oli tuo ylhäällä viehättävästi kuvailemani "limaröyhtäksen" aloittama laattahomma. Ruoka on maistunut viimepäivinä tavallista huonommin, joten jotain sellaista on meneillään, mikä vaivaa syömistä. Kurkkukipu? Vatsakipu? Toisaalta hän on aiemmin oksennellut myös hampaita tehdessään ja klönttisestä ruoasta. Eli refleksi tuntuu olevan aika herkässä...

Se alussa mainitsemani ötökän pistos on kuluneen viikon aikana muuttunut ihmeelliseksi kovaksi, isohkoksi paukuraksi. Kuin koholla oleva suuri luomi. Mainitsen sen, koska se on ollut olemassa muiden vaivojen kanssa yhtä kauan. Tuskin liittyy mitenkään mihinkään.

Eli kotilääkärit ja nettitohtorit, kuulostaako tutulta vai kuulostaako oudolta? Mitä tässä nyt pitäisi tehdä, että tekisi oikein? Ettei olisi vauhko (paitsi omassa blogissaan saa kyllä vauhkoilla tämän verran, eikö?), että olisi viisas ja järkevä ja kykenevä huolehtimaan omasta kultakimpaleestaan. Ja pitääkö eristää koko perhe muusta maailmasta? Vai vain oksentelija, vai onko tarpeen sitäkään?

Musta tulee niin epävarma ja hätääntyvä. Varsinkin päivän pimetessä yöksi ja lähimmän päivystyspisteen ollessa kiinni. Aina, kun on jotain epämääräistä ja hallitsematonta meneillään, puren hampaita ja istun tuolilla vain puoliksi. Joka lihas jo valmiiksi jännittyneenä. Jos vaikka pitää toimia. Argh. Nyt pitäisi itse relata. Itse lapsi on ihan freesi ja iloinen. Mitä nyt välillä yrjöää vatsansa tyhjäksi ja yskii (enää satunnaisesti) inhottavan kuuloisesti. Tosin pakostihan se jossain vaiheessa väsähtää, jos kaikki ruoka tulee ennen aikojaan ulos...