Terveisiä teltasta. Leiri on loppusuoralla, ja niin olen minäkin. Leirikiukkuni purkautuu lapsiin, joiden leirikiukku purkautuu supertyhminä tekoina ja puheina. Mutta leiristä varmastikin lisää tuonnempana. Tässä kohtaa julkaisen kotona kirjoitetun postauksen näistä äkkiseltään oudon värisistä vaatteista: valkoisista. Sellaisia ei täällä pölyisessä hellemetsässä olekaan aikoihin nähty.
* * *
Ihan vain neulomispuuhanpuutteessa päätin tehdä tytöille samisteluneuletakit mahdollisia juhlia tai muuta hienostelua varten. Molemmat ovat vakavasti allergisia (henkisesti) kutittavalle langalle, joten jouduin tekemään akryylista. Ensin tein pienemmälle, ja takaosa jäi painamaan niskaa, joten päätin vähän ompelukoneen kanssa sitä vielä muotoilla ja leikata palan pois. Isommalle tein vähän jo viisastuneena ja osasin muotoilla niskaa paremmin.
Takit on neulottu yhtenä kappaleena. Ensin toinen hiha suljettuna neuleena ja tasaisesti silmukoita lisäten. Selän kohdalla päättelin kainaloon pari silmukkaa ja jatkoin tasona muotoillen niskan kohtaan pyöreyttä, kunnes taas seuraavan hihan kohdalla suljin neuleen ja kavensin loppua kohti. Ja lopuksi pitsit kiertämään helmaa.
Lahjoin neidit karkilla tulemaan pikaisesti ulos kuvattavaksi, ja mikä parasta, takkeja ei riisuttukaan heti kuvauksen päätteeksi. Eli lanka ei kutita ja ei selvästikään ärsytä pienemmällä enää tuo niskan kohtakaan. Ehkä vielä virkkaan pienen koristepitsin tuohon kaulukselle, niin istuu paremmin yksiin tuon reunapitsin alkamiskohdan kanssa. Mutta hyvät tuli, ja tällä kertaa peräti tein itse ja oikeasti jopa säästin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti